Tarjoamme yrityksille sekä yksityisille asiantuntevaa ja laadukasta tiiviysmittauspalvelua.
Käytössämme on ensiluokkainen VTT:llä testattu Minneapolis Blower Door mittauskalusta, sekä mittauksen edellyttämä VTT:n myöntämä henkilösertifiointi.
Uutena vaatimuksena on rakennuksen ilmanpitävyys ja sen osoittaminen mittaamalla.
2012 voimaan tulleiden energiamääräysten mukaan kaikki rakennukset, jotka käyttävät pienempää tiiviysmittauslukua kuin 4 1/h, tulee mittauttaa painekokeella. Käytännössä se tarkoittaa lähes kaikkia Suomessa valmistuvia uudisrakennuksia. Rakennuksen tiiviys sekä tiiviysmittaus ovat oleellinen osa nykyistä energiatehokasta rakentamistapaa.
Hyvä ilmanpitävyys on yksi perusedellytys rakenteiden oikeaan rakennusfysikaaliseen toimintaan, hyvään sisäilmaan ja energia-tehokkuuteen. Rakennuksen tiiveyden parantaminen on uudisrakentamisessa yksi kustannustehokkaimmista tavoista parantaa energiatehokkuutta.
Tiiviysmittausta ei tulisi kuitenkaan murehtia, kokemuksiemme mukaan tiiviin talon rakentaminen ei edellytä kuin perushuolellisuutta. Parhaimmillaan se toimii laadunvarmistajana ja antaa hyvästä työnlaadusta tutkittua tietoa. Uusissa taloissa ilmavuotoluvun mittaus on suositeltavaa tehdä siinä vaiheessa rakentamista, kun kaikki ulkovaipan ilmanpitävyyteen vaikuttavat rakennustyöt on tehty valmiiksi, mutta vaipan mahdollisten lisätiivistämistä voidaan vielä suorittaa. Ennakoivalla tarkastuksella ja mittauksella vältytään ikäviltä yllätyksiltä, lisäksi mahdolliset vuotokohdat ovat vielä helposti ja edullisesti korjattavissa. Ilmavuotokohtia tarkastellaan talvisin lämpökameralla ja kesällä merkkisavua käyttäen.
Tiiviysmittauksen yksikkönä 1.7.2012 eteenpäin käytetään q50 – lukua, joka kertoo kuinka paljon ulkovaipan neliöitä kohden vuotaa tunnin aikana 50 Pa paine-erolla vaipan vuotokohtien kautta.
- Rakennusvaipan ilmavuotoluku q50 saa olla enintään 4 [m³/(h m²)]
- Tasauslaskelmassa ilmanpitävyyden vertailuarvo on q50 2 [m³/(h m²)].
- Ohjeellinen suositus ilmanpitävyydelle on q50 alle 1 [m³/(h m²)].
Osoittamisvelvollisuus
Jos käytetään pienempää ilmanpitävyyden laskenta-arvoa kuin q50 4 [m³/(h m²)], tulee ilmanpitävyys osoittaa mittaamalla.
Hyvän ilmatiiviyden saavuttaminen rakennuksen vaipparakenteissa on tärkeää monestakin syystä.
Ehkä tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä voidaan pitää rakennuksen vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistamista. Siirryttäessä entistä paremmin eristäviin vaipparakenteisiin tulee hallitsemattoman vuotoilman kulkeutuminen rakenteiden sisään estää, jotta vältytään rakenteiden kosteus, ja homevaurioriskeiltä. Nykyisten asumistottumusten seurauksena sisäilman kosteuslisä voi olla talviaikana jopa 4-5 g/m³ sisäilmassa, jolloin kosteuskonvektion riski kasvaa. Jos vaipparakenteissa on ilmavuotoreittejä, voi sisäilman kosteus kulkeutua ilmavirtauksen mukana kylmiin rakenteiden osiin ja aiheuttaa kosteusvaurioriskin.
Toinen merkittävä syy hyvään ilmanpitävyyteen on hyvän asumisviihtyvyyden saavuttaminen. Kylmän ulkoilman virtaaminen sisätiloihin aiheuttaa vedon tunnetta ja pahimmillaan lisää terveyshaittariskejä. Vaipan hyvä ilmanpitävyys parantaa sisäilmanlaatua, koska vedontunne vähenee ja mahdollisten homeiden, epäpuhtauksien ja haitallisten aineiden kulkeutuminen talon rakenteista, maaperästä ja ulkoilmasta vähenee. Lisäksi hyvä ilmanpitävyys parantaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, koska kostea sisäilma ei pääse virtaaman rakenteisiin ja toisaalta siksi, että kylmä ulkoilma ei pääse jäähdyttämään rakennetta ja aiheuttamaan materiaalikerrosten välisiin rajapintoihin homeen kasvulle otollisia olosuhteita tai kosteuden tiivistymisen riskiä.
Kolmas merkittävä tekijä hyvään ilmatiiviyteen pyrkimisessä on energiakulutuksen pienentäminen, Hallitsemattomalla vuotoilmalla on suuri vaikutus rakennuksen kokonaisenergiakulutukseen. Esimerkiksi pientalossa laskennallinen kokonaisenergiakulutuksen lisäys on keskimäärin 4 % jokaista n50-luvun kokonaisyksikön lisäystä kohti. Vuotoilman tarvitseman energian osuus suhteessa kasvaa siirryttäessä matalaenergiarakentamisen suuntaan.
Ilmanvuotoluku n50 kertoo montako kertaa rakennuksen ilmantilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotoreittien kautta, kun rakennukseen aiheutetaan 50 Pa (pascal) ali- tai ylipaine.
